Kryptovaluuttojen sähkönkulutus

Yksi suurimmista kryptovaluuttoja kohtaan esitetyistä kritiikeistä on niiden sähkönkulutus. Sähköä tarvitaan kryptovaluuttojen louhintaan, ja esimerkiksi Bitcoinin verkon sähkönkulutus on tällä hetkellä jo suurempi kuin monilla valtioilla. Bitcoinin sähkönkulutuksesta on kohistu viimeisten vuosien aikana erittäin paljon, joten pureudutaan ensiksi siihen hieman tarkemmin.

Bitcoin

Bitcoin on lohkoketjuteknologiaan perustuva Proof of Work -konsensusalgoritmia hyödyntävä kryptovaluutta. Proof of Work -konsensusalgoritmi tarkoittaa sitä, että Bitcoinin lohkoketjun ylläpito vaatii louhijoita. Louhijoilla tarkoitetaan erittäin tehokkaita tietokoneita, jotka pyrkivät ratkaisemaan kilpaa monimutkaista matemaattista yhtälöä.

Bitcoin on tänä päivänä ylivoimaisesti maailman suurin hajautetun laskennan operaatio. Suuri laskentateho on välttämätöntä, että Bitcoinin verkko pysyy turvallisena. Bitcoinin verkon laskentatehon kasvu on johtanut siihen, että tällä hetkellä käytännössä mikään vihamielinen taho ei pysty saamaan riittävästi laskentatehoa taakseen, jotta se pystyisi uhkaamaan Bitcoinin verkon turvallisuutta.

Bitcoinin sähkönkulutusta koskevat artikkelit uutisoivat usein virheellisesti, että Bitcoinin verkon laskentatehon kasvu johtaa automaattisesti sähkönkulutuksen kasvuun. Tämä väittämä onkin hyvä oikaista heti alkuun. Bitcoinin verkon laskentatehon kasvu ei johda automaattisesti sähkönkulutuksen kasvuun. Bitcoinin louhintaan käytettävien louhintalaitteiden teknologia kehittyy jatkuvasti, ja markkinoille ilmaantuu tasaisin väliajoin uusia louhintalaitteita, jotka ovat aiempaa tehokkaampia, mutta eivät kuluta sen enempää sähköä kuin aiemmatkaan laitteet. Mitä enemmän louhintateknologia kehittyy, sitä enemmän laskentatehoa on mahdollista saada samasta tai jopa entistäkin pienemmästä käytetystä sähkön määrästä. Sähkö on louhijoiden suurin kuluerä, joten niiden intressi on ehdottomasti sähkönkulutuksen pienentäminen.

Monet ihmiset luulevat yhä tänäkin päivänä, että Bitcoineja louhitaan kotikoneilla, jotka Bitcoinia louhiessaan ovat päällä yötä päivää ja näin kuluttavat jatkuvasti sähköä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä se ei ole enää millään tasolla kannattavaa. Suurin osa Bitcoinin louhinnasta tapahtuukin nykyään suurissa kansainvälisissä louhintafarmeissa. Nämä louhintafarmit voivat pitää sisällään jopa useita kymmeniä tuhansia Bitcoinin louhintaan käytettyjä laitteita. Yhä suurempi osa louhintafarmeista toimii nykyään uusiutuvalla energialla. Erittäin paljon käytettyjä energiamuotoja ovat esimerkiksi vesivoima, aurinkopaneelit ja tuulivoimalat. Mikäli louhintafarmi pystyy tuottamaan itse tarvitsemansa sähkön, niin se pystyy säästämään suuria summia verrattuna siihen, että sähkö olisi hankittu suoraan sähköverkosta. Voidaankin sanoa, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa louhintafarmien käyttämästä sähköstä on peräisin uusiutuvista energianlähteistä, sillä niiden avulla on mahdollista saada huomattavasti parempaa tuottoa.

Louhintafarmit sijaitsevat usein myös alueilla, joilla sähköntuotannosta on ylikapasiteettia. Louhintafarmeja sijoitetaan näille alueille, sillä siellä sähkönhinta on huomattavasti halvempaa kuin muualla. Mikäli louhinnassa hyödynnetään tällaista sähköntuotannon ylikapasiteettia, niin silloin sähkönkulutus ei ole pois keneltäkään toiselta.

Mikäli Bitcoinia louhiva louhintafarmi hankkii sähkönsä suoraan sähköverkosta, niin se ei ole sen liiketoiminnalle useimmissa tapauksissa kannattava vaihtoehto. Vaikka Bitcoinin verkon ylläpito kuluttaakin tänä päivänä paljon sähköä, niin tämä sähkö on kasvavissa määrin peräisin uusiutuvista energianlähteistä sekä alueilta, joissa sähköntuotannosta on ylikapasiteettia. Suuri sähkönkulutus ei siis tarkoita Bitcoinin tapauksessa sitä, että tämä kulutus kuormittaisi suoraan esimerkiksi ilmastoa. Lisäksi louhintalaitteiden teknologia on ottanut suuria harppauksia eteenpäin, ja tulevaisuudessa laitteet pystyvät tuottamaan entistäkin enemmän laskentatehoa aiempaa pienemmällä sähkönkulutuksella.

Bitcoinin reaaliaikaiseen sähkönkulutukseen pääset tutustumaan tästä. 

Proof of Stake

Monet ihmiset luulevat virheellisesti, että kaikki kryptovaluutat kuluttavat paljon sähköä. Todellisuudessa suuri sähkönkulutus liittyy ainoastaan Proof of Work -konsensusalgoritmia hyödyntäviin kryptovaluuttoihin. Proof of Work -pohjaisia kryptovaluuttoja ovat lähinnä ensimmäisen sukupolven kryptovaluutat, kuten Bitcoin ja Litecoin.

Proof of Work -konsensusalgoritmin rinnalle on kuitenkin kehittynyt myös uusi Proof of Stake -pohjainen konsensusmalli. Tämä ei vaadi Proof of Workista tuttua raskasta infrastruktuuria ympärilleen, eikä se näin ollen kuluta myöskään sähköä samalla tavalla.

Proof of Stake -konsensusmallissa lohkoketjun ylläpito tapahtuu lukitsemalla omistamiaan tokeneita lohkoketjun ylläpitoon. Tätä kutsutaan nimellä steikkaus (englanniksi staking). Suurin osa viimevuosina markkinoille tulleista kryptovaluutoista pohjautuukin juuri Proof of Stake -konsensusmalliin. Suurista kryptovaluutoista esimerkiksi Ethereum on myös siirtymässä kovaa vauhtia Proof of Stakea kohti. Sähkönkulutuksen kannalta Proof of Stake on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin Proof of Work. Proof of Stake -pohjainen louhinta eli steikkaus ei vaadi suuria laitehankintoja, eikä se johda hävyttömän korkeaan sähkönkulutukseen. Steikkauksen aloittaminen maksaa yksittäiselle kryptosijoittajalle tasan yhtä paljon, kuin mitä hän on siihen vaadittavien tokeneiden hankintaan rahaa käyttänyt.

Yhteenveto

Kryptovaluuttojen sähkönkulutus kulminoituu tänä päivänä vahvasti Bitcoiniin. Bitcoinin louhinta on keskittynyt tänä päivänä yhä enenevissä määrin uusiutuvien energianlähteiden ympärille, sekä alueille, joilla on valtavaa sähköntuotannon ylikapasiteettia. Bitcoinin louhinnassa sähkökustannusten minimointi on äärimmäisen tärkeää ja sähkölaskun koko ratkaiseekin, jääkö toiminnasta voitolle vaiko ei. Lisäksi louhintalaitteet kehittyvät jatkuvasti ja niiden tavoitteena onkin tuottaa mahdollisimman paljon laskentatehoa mahdollisimman pienellä sähkönkulutuksella. Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen sähkönkulutus ei siis kasva eksponentiaalisesti pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka verkon kapasiteetti kasvaakin, niin se ei tarkoita automaattisesti kasvavaa sähkönkulutusta. Lisäksi sähkö, joka on peräisin uusiutuvista energianlähteistä tai alueilta, joilla on ylituotantoa ei kuormita ympäristöä samalla tavoin, kuin jos kotikoneet ympäri maailmaa louhisivat Bitcoinia sähköverkosta saamallaan sähköllä. Tämänkaltainen toiminta ei yksinkertaisesti ole enää tänä päivänä kannattavaa.

Bitcoinin lohkoketjun ulkopuolelle kehitetään myös tällä hetkellä kovaa vauhtia niin sanottua salamaverkkoa. Salamaverkon tarkoitus on ratkaista Bitcoinin skaalautuvuusongelmat, ja lisäksi se myös tulee laskemaan Bitcoinin verkon sähkönkulutusta huomattavasti. Bitcoinin sähkönkulutus on kiistatta tänä päivänä valtaisa. Louhijat ja Bitcoinin kehittäjät työskentelevät kuitenkin tämän haasteen parissa jatkuvasti.

Suurin osa tänä päivänä markkinoilla olevista kryptovaluutoista ei kuluta sähköä Bitcoinin tavoin. Proof of Stake -pohjaiset kryptovaluutat yleistyvät jatkuvasti, eikä niiden kohdalla sähkönkulutus ole missään nimessä ongelma. Tämä uusi teknologia ei vaadi toimiakseen louhijoita tai suurta sähkönkulutusta. Olisikin toivottavaa, että ihmiset tutustuisivat kryptovaluuttoihin paremmin ennen kuin tuomitsevat ne maapallon tuhoajiksi.

Kirjoituksen tavoitteena ei ole suositella kenellekään kryptosijoittamista. Jokainen on vastuussa itse tekemistään päätöksistä, enkä suosittele kenenkään sijoittavan kryptoihin tämän kirjoituksen perusteella.