Kulta 2.0
Kulta on ollut ihmiskuntamme tukipilareita jo tuhansia vuosia. Kulta on toiminut pohjana nykyisille valuutoillemme ja aikojen saatossa sen hallinnasta on taisteltu erittäin verisesti. Tänä päivänä suurimmat kullan omistajat ovat valtioiden keskuspankit, joiden holveissa makaa suurin osa maapallon kultavarannoista. Sijoituksena kullan voidaan nähdä olevan ennen kaikkea defensiivinen. Ihmiset ostavat kultaa suojautuakseen osakkeiden ja valuuttojen arvonalentumiselta. Kultaa onkin voitu pitää jo pidemmän aikaa turvasatamana maailmantalouden tyrskyissä.
Kullan hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja se on niukkuutensa ansiosta erinomainen arvonsäilyttäjä. Kulta ei myöskään ole nykyisten valuuttojen tapaan minkään yksittäisen tahon kontrollissa. Keskuspankit voivat painaa niin paljon euroja ja dollareita kuin vain ikinä haluavat, mutta kullan kanssa ne eivät voi menetellä samalla tavalla. Kullan hyödyt ovat ehdottomasti kiistattomia. Vuonna 2009 kulta sai kuitenkin ensimmäisen varteenotettavan kilpailijan pitkään aikaan, kun maailman ensimmäinen kryptovaluutta Bitcoin aloitti toimintansa.
Bitcoin on digitaalista kultaa
Koko historiansa ajan Bitcoinia ja kultaa on vertailtu keskenään. Bitcoin ja kulta ovat perusominaisuuksiltaan hyvin samankaltaisia. Ei ole siis aivan tuulesta temmattua kutsua Bitcoinia digitaaliseksi kullaksi. Seuraavaksi onkin tarkoitus tehdä hieman vertailua Bitcoinin ja kullan välillä, ja katsoa, voisiko Bitcoin todellisuudessa olla paljon puhuttu kulta 2.0.
Bitcoin on luonteeltaan erittäin niukka digitaalinen hyödyke. Bitcoinin maksimimäärä on 21 miljoonaa ja tällä hetkellä bitcoinia on louhittu noin 18,5 miljoonaa kappaletta. Uusien markkinoille tulevien bitcoinien määrä puolittuu 210 000 lohkon välein. Uusi lohko louhitaan Bitcoinin lohkoketjussa keskimäärin kymmenen minuutin välein, joten Bitcoinin puoliintumiseen kuluu tyypillisesti aikaa noin neljä vuotta. Tällä hetkellä jokaisesta uudesta lohkosta saatava louhintapalkkio on 6,25 bitcoinia. Uusia bitcoineja saapuu markkinoille aina vuoteen 2140 asti, jonka jälkeen kaikki 21 miljoonaa bitcoinia on louhittu. Tämän jälkeen Bitcoinin lohkoketjun ylläpitäjät, eli louhijat saavat palkkionsa Bitcoinin lohkoketjussa suoritettujen transaktioiden transaktiomaksuista.
Kultaan verrattuna uusia bitcoineja louhitaan maailmaan tällä hetkellä vähemmän. Tulevien puoliintumisten myötä Bitcoinin ja kullan erot niukkuudessa tulevat kasvamaan huomattavasti Bitcoinin hyväksi. Bitcoin on siis kultaa niukempi hyödyke. Lisäksi bitcoinien maksimimäärä (21 miljoonaa) on jokaisen tiedossa. Kullan kohdalla kukaan ei voi tietää, mikäli jostain päin maailmaa löytyisikin aivan valtava kultaesiintymä. Mikäli kultaa yhtäkkiä löytyisikin valtavat määrät, tulisi se luonnollisesti vaikuttamaan kullan arvoon negatiivisesti.
Kultaa on ollut maapallolla tuhansia vuosia. Onkin sanomattakin selvää, että kullan asemaa turvasatamana on päästy jo testaamaan muutamaan otteeseen. Historiallisesti tarkasteltuna kulta on säilyttänyt arvonsa finanssikriiseissä erinomaisesti. Bitcoinin kohdalla turvasatamasta on vielä hieman aikaista puhua, sillä se ei ole olemassaolonsa aikana ehtinyt kohtaamaan yhtään todellista talouskriisiä.
Kullan ehdottomia vahvuuksia on sen historia. Kuitenkin pitkä historia kertoo myös sen, että teknologia on ehtinyt kehittymään huimasti siitä, kun ensimmäinen kultahippu ihmisten hyppysiin päätyi. Bitcoin on täysin digitaalisessa muodossa oleva lohkoketjuteknologiaan perustuva kryptovaluutta. On siis sanomattakin selvää, että Bitcoin on kultaa ketterämpää ja se myös vastaa enemmän digitaalisen maailman tarpeita.
Bitcoineja on mahdollista lähettää mihin tahansa päin maapalloa silmänräpäyksessä erittäin halpaan hintaan. Bitcoin mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi olla oman itsensä pankki. Köyhissä maissa ihmiset, joilla ei ole ollut ikinä mahdollisuutta käyttää pankkipalveluita, voivat bitcoinia hyödyntämällä lähettää ja vastaanottaa maksuja. Lisäksi esimerkiksi hyperinflaation kourissa kamppailevien valtioiden asukkaat, joiden valuutan keskuspankit ovat omalla holtittomalla toiminnallaan pilanneet, voivat bitcoinia käyttämällä ostaa toisiltaan tuotteita ja palveluita perinteiseen tapaan. Koronakriisi on myös osoittanut sen, että maailman kehittyneimpienkin maiden holtiton rahan painaminen voi johtaa inflaation kasvuun ja rahan arvon heikentymiseen. Bitcoin ei ole kullan tapaan minkään yksittäisen tahon kontrollissa, joten keskuspankit eivät voi omalla toiminnallaan vaikuttaa sen arvoon. Bitcoinin arvo muodostuukin aina kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Tänä päivänä teknologia on läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Mielestäni Bitcoinista voidaan ehdottomasti käyttää nimitystä digitaalinen kulta. Ominaisuuksiltaan ja luonteeltaan se on perinteiseen kultaan verrattuna huomattavasti enemmän tätä päivää. Bitcoinin kultaakin niukempi luonne ja uusien bitcoinien määrän ennakoitavuus takaavat sen, että Bitcoin saattaa pärjätä erinomaisesti suurenkin talouskriisin osuessa kohdalle. Aika antaa varmasti vastauksen siihen, että kuinka bitcoin tulisi todellisessa talouskriisissä arvonsa säilyttämään.
En usko, että perinteistä kultaa on mahdollista kokonaan syrjäyttää, ja sillä tulee aina olemaan oma paikkansa maailmassa. Jos en sijoittaisi tällä hetkellä kryptovaluuttoihin, niin sijoittaisin varmaan kultaan. Digitalisoitunut maailma tarvitsee kuitenkin ehdottomasti myös digitaalisen kullan, joka vastaa ihmisten tarpeisiin huomattavasti perinteistä kultaa paremmin. Tämä digitaalinen kulta, Bitcoin on myös monilta ominaisuuksiltaan perinteistä kultaa parempi. Aika tulee näyttämään sen, saavuttaako Bitcoin vielä joku päivä saman aseman, joka kullalla on ollut jo tuhansia vuosia. Uskon, että tämä on täysin mahdollista.
Kirjoituksen tavoitteena ei ole suositella kenellekään kryptosijoittamista. Jokainen on vastuussa itse tekemistään päätöksistä, enkä suosittele kenenkään sijoittavan kryptoihin tämän kirjoituksen perusteella.